Murtovesi
Itämeri on murtovettä: valtameressä suolaa on noin 35 promillea, mutta kesällä 2025 Suomenlahden pintavedessä vain noin 5 ja Perämerellä noin 3. Niin laimeaa vettä sietävät monet makean veden kalat ja osa merikaloista, joten rannikolla hauki ja ahven elävät silakan naapureina.
Haukea ja ahventa on eniten siellä, missä vesi on makeinta.
Faktat
- Itämeri on yksi maailman suurimmista murtovesialueista. Suolaista vettä tulee Pohjanmereltä kapeiden ja matalien Tanskan salmien kautta, makeaa vettä joista ja sateista (Ilmatieteen laitos; HELCOM 2023).
- Pintaveden suolapitoisuus laskee Juutinrauman noin 15–18 promillesta varsinaisen Itämeren 7–8 promilleen ja pohjoisten ja itäisten perukoiden 0–2 promilleen (HELCOM 2023). Valtamerissä suolaa on keskimäärin noin 35 promillea (NOAA).
- Syken avoimen seurannan mukaan pintavedessä oli kesällä 2025 avoimella Suomenlahdella 4,6–6,1 promillea (idästä länteen) ja avoimella Perämerellä 2,6–3,2 promillea.
- Noin 5–7 promillen suolapitoisuus on raja sekä makean veden että meren lajeille (Lehmann ym. 2022). Rannikolla meri- ja makean veden lajit elävät rinnakkain (HELCOM 2023); hauki ja ahven ovat Itämeren rannikoiden yleisimpiä makean veden kaloja, ja niitä on eniten vähäsuolaisilla alueilla (Ojaveer ym. 2010).
- Silakka on harvoja merikaloja, jotka lisääntyvät koko Itämeren suolaisuusvaihtelun alueella (Lamichhaney ym. 2012); Perämerelläkin on oma silakkakantansa (Luke 2022).
Lähteet
- HELCOM 2023: State of the Baltic Sea – Third HELCOM holistic assessment 2016–2021, luku 2 “This is the Baltic Sea” tarkistettu 8.10.2026
- Ilmatieteen laitos: Itämeren kerrostuneisuus tarkistettu 8.10.2026
- NOAA National Ocean Service: Why is the ocean salty? tarkistettu 8.10.2026
- Suomen ympäristökeskus Syke: avoin vedenlaaturajapinta (Vesla 2.0 / Hertta), suolaisuus 0–1,5 m, kesä–elokuu 2025 tarkistettu 8.10.2026
- Lehmann ym. 2022: Salinity dynamics of the Baltic Sea (Earth System Dynamics 13:373–392) tarkistettu 8.10.2026
- Ojaveer ym. 2010: Status of Biodiversity in the Baltic Sea (PLoS ONE 5(9):e12467) tarkistettu 8.10.2026
- Lamichhaney ym. 2012: Population-scale sequencing reveals genetic differentiation due to local adaptation in Atlantic herring (PNAS 109:19345–19350) tarkistettu 8.10.2026
- Luonnonvarakeskus (Luke) 2022: Kalakantojen tila vuonna 2021 sekä ennuste vuosille 2022 ja 2023 (Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 72/2022) tarkistettu 8.10.2026
- Larsson ym. 2015: Ecology, evolution, and management strategies of northern pike populations in the Baltic Sea (Ambio 44:451–461) tarkistettu 8.10.2026
Suolaisuuskartta on piirros lähteiden arvoista, ei mitattu kartta. Rantakuva ei ole mittakaavassa.
Yleistä tietoa. Luvat ja säännöt vaihtelevat alueittain: tarkista ne aina ennen kalastusta. Kertojan ääni on tekoälyn tuottama. Lue, miten faktat tarkistetaan ja korjataan.
Käsikirjoitus
Hauki ja silakka samassa vedessä. Itämeri on murtovettä. Suolaista vettä tulee Tanskan salmien kautta, makeaa joista. Valtameressä suolaa on noin 35 promillea. Suomenlahdella vain noin 5. Perämerellä noin 3. Näin laimeaa vettä sietävät monet makean veden kalat ja osa merikaloista. Rannan ruovikossa elävät hauki ja ahven. Vähän ulompana uivat silakkaparvet. Silakka on harvoja merikaloja, jotka lisääntyvät koko Itämeressä. Haukea ja ahventa on eniten siellä, missä vesi on makeinta. Seuraa, niin näet veden alle.
Lähteet tarkistettu viimeksi 8.10.2026.