https://kaislikossa.fi/Animoitu faktakanava kalastuksesta: kalojen aistit, vieheiden fysiikka, vedet ja luvat lyhyinä videoina.fihttps://kaislikossa.fi/jaksot/hauki-ja-sorsanpoikasethttps://kaislikossa.fi/jaksot/hauki-ja-sorsanpoikasetKaislikossa ui kuusi poikasta, hetken päästä viisi. Hauki syö lähes kaiken, mikä suuhun mahtuu – kaloja, sammakoita, hiiriä ja vesilintujen poikasia – ja saalis voi olla jopa puolet hauen pituudesta.https://kaislikossa.fi/jaksot/kalan-muistihttps://kaislikossa.fi/jaksot/kalan-muistiKolmen sekunnin muisti on myytti: kokeissa lohet ja kirjolohet muistivat ruokinnan äänimerkin seitsemän kuukautta, sateenkaarikalat pakotien 11 kuukautta, ja kerran lipalla saatu hauki tarttui lippaan harvoin uudestaan.https://kaislikossa.fi/jaksot/kuhan-alamittahttps://kaislikossa.fi/jaksot/kuhan-alamitta41 senttimetriä – saako kuhan pitää? Ei saa: kuhan valtakunnallinen alamitta on 42 senttiä, ja alamittainen kala lasketaan heti ja varoen takaisin veteen. Alueella mitta voi olla tiukempikin.https://kaislikossa.fi/jaksot/murtovesihttps://kaislikossa.fi/jaksot/murtovesiItämeri on murtovettä: valtameressä suolaa on noin 35 promillea, mutta kesällä 2025 Suomenlahden pintavedessä vain noin 5 ja Perämerellä noin 3. Niin laimeaa vettä sietävät monet makean veden kalat ja osa merikaloista, joten rannikolla hauki ja ahven elävät silakan naapureina.https://kaislikossa.fi/jaksot/valkoinen-levyhttps://kaislikossa.fi/jaksot/valkoinen-levyValkoinen levy lasketaan veteen, kunnes se katoaa: se syvyys on näkösyvyys. Se kertoo, kuinka kirkasta vesi on, mikä sitä samentaa ja kuinka syvälle uposkasvit yltävät – yleensä vähän levyä syvemmälle.https://kaislikossa.fi/jaksot/tuulen-allahttps://kaislikossa.fi/jaksot/tuulen-allaTuuli työntää lämmintä pintavettä ja usein planktonia järven toiseen päähän. Kanadalaisessa järvessä pikkukalaparvet siirtyivät tuulella sinne, ja kaikki 12 merkittyä harmaanieriää suuntasivat saalistusretkensä perään. Pienessä järvessä ilmiö voi jäädä heikoksi.https://kaislikossa.fi/jaksot/kivi-virrassahttps://kaislikossa.fi/jaksot/kivi-virrassaKiven taakse jää hidas, pyörteilevä suvanto ja eteen hidastunut patja. Koealtaassa kirjolohi kulutti pylvään takana vain 38 % avovirran hapesta, ja kovimmassa virrassa pylvään edusta oli edullisin paikka. Suojasta kala nappaa ohi ajelehtivan ruoan.https://kaislikossa.fi/jaksot/terasjaa-vai-kohvahttps://kaislikossa.fi/jaksot/terasjaa-vai-kohvaValkoinen kohva näyttää paksulta, mutta kantaa enintään puolet siitä, mitä kirkas teräsjää. Siksi jään kantavuus arvioidaan vain teräsjään mukaan: kävelijälle vähintään 10 cm, moottorikelkalle ja mönkijälle vähintään 15 cm.https://kaislikossa.fi/jaksot/talvinen-happikatohttps://kaislikossa.fi/jaksot/talvinen-happikatoMarraskuusta maaliskuuhun jää eristää järven ilmasta, ja pohjalle kertynyt aines kuluttaa hajotessaan happea koko talven. Pahiten käy matalissa ja rehevissä järvissä: lopputalvella happi voi loppua ja kaloja kuolla.https://kaislikossa.fi/jaksot/nelja-astettahttps://kaislikossa.fi/jaksot/nelja-astettaJään alla pohjalla on lämpimämpää kuin pinnalla, koska makea vesi on raskaimmillaan noin neljässä asteessa. Syksyn täyskierron jälkeen kylmempi vesi jää pinnalle ja jäätyy, ja lämpimin vesi jää pohjalle. Siksi moni kala talvehtii lähellä pohjaa.https://kaislikossa.fi/jaksot/harppauskerroshttps://kaislikossa.fi/jaksot/harppauskerrosKesällä järvi kerrostuu: pinnalla on noin 20-asteista vettä, pohjalla vain 5–9-asteista, ja välissä on harppauskerros, jossa lämpötila putoaa jyrkästi. Muikun kaltaiset viileän veden kalat asettuvat sen tuntumaan, koska pinnalla on liian lämmintä ja pohjalta voi puuttua happi.https://kaislikossa.fi/jaksot/yksihaara-vai-kolmihaarahttps://kaislikossa.fi/jaksot/yksihaara-vai-kolmihaaraKumpi koukku on kalalle armollisempi? Kanadalaisessa haukikokeessa nopeimmin irtosi väkäsetön yksihaara ja hitaimmin väkäsellinen kolmihaara. Nopea irrotus lyhentää aikaa, jonka kala on käsissä ja usein ilmassa – kuolleisuudessa eroa ei kokeissa löytynyt.https://kaislikossa.fi/jaksot/vari-ruskeassa-vedessahttps://kaislikossa.fi/jaksot/vari-ruskeassa-vedessaKolme sääntöä vieheen väriin ruskeassa vedessä: fluoresoiva väri erottuu, alhaalta katsottuna viehe on tumma ääriviiva, ja kun valo vähenee, väri katoaa ensin – jäljelle jää vaalea ja tumma.https://kaislikossa.fi/jaksot/pilkin-liikehttps://kaislikossa.fi/jaksot/pilkin-liikePilkin nykäisy ylöspäin herättää kalan huomion, ja kokeessa ahvenet reagoivat herkimmin liikkeeseen, joka nousee ja putoaa sitten lähes pystysuoraan. Kalastusviranomaisen ohjeen mukaan kala ottaa syötin yleensä tauolla. Tasapainopilkki ui nykäisystä ympyrää, tavallinen pilkki liikkuu ylös ja alas.https://kaislikossa.fi/jaksot/aani-vedessahttps://kaislikossa.fi/jaksot/aani-vedessaKesäisessä järvessä ääni kulkee noin 1 480 metriä sekunnissa, yli neljä kertaa nopeammin kuin ilmassa. Ilmasta veteen pääsee vain noin promille äänen energiasta, mutta kolahdus veneessä menee suoraan veteen. Kala kuulee kuulokivillään, ja särkikaloilla uimarakko on kytketty korvaan.https://kaislikossa.fi/jaksot/jarruhttps://kaislikossa.fi/jaksot/jarruJarru kiinni, siima poikki. Kelan jarru antaa siimaa, kun kalan veto ylittää sen, joten siima ei katkea. Nyrkkisääntö on säätää jarru luistamaan noin kolmanneksella siiman murtolujuudesta, koska siima pettää heikoimmasta kohdastaan: usein solmusta tai naarmusta.https://kaislikossa.fi/jaksot/nakymaton-siimahttps://kaislikossa.fi/jaksot/nakymaton-siimaMikään siima ei ole näkymätön: valo taittuu siiman reunoissa. Fluorokarbonin taitekerroin (noin 1,42) on lähempänä veden (1,33) kuin nailonin (1,53), joten sen ääriviiva on haaleampi. Kokeessa kala huomasi 0,2 mm:n kirkkaan siiman vasta läheltä.https://kaislikossa.fi/jaksot/jigin-vajoaminenhttps://kaislikossa.fi/jaksot/jigin-vajoaminenJigi kalastaa myös vajotessaan: jigaajien mukaan moni isku tulee juuri silloin. Jigipään paino ratkaisee vajoamisnopeuden, mutta nelinkertainen paino vain noin tuplaa sen. Vähän venyvä kuitusiima välittää pohjakosketuksen ja tärpin käteen.https://kaislikossa.fi/jaksot/wobblerin-lippahttps://kaislikossa.fi/jaksot/wobblerin-lippaPitkä vai lyhyt lippa? Yleensä pitkä, koska se on isompi: vesi painaa isoa, loivaa lippaa alaspäin, ja viehe sukeltaa. Myös siima ja veto vaikuttavat: ohuella siimalla viehe pääsee syvemmälle, ja kelluva viehe nousee, kun veto hidastuu.https://kaislikossa.fi/jaksot/lusikan-liikehttps://kaislikossa.fi/jaksot/lusikan-liikeMiksi lusikka heiluu eikä pyöri? Kaareva pinta kääntää ohi virtaavaa vettä, ja vesi työntää lusikkaa vuorotellen kumpaankin suuntaan. Joka käännöksessä pinta välähtää. Liian kovassa vedossa moni lusikka alkaa pyöriä ja kiertää siimaa.https://kaislikossa.fi/jaksot/punainen-katoaahttps://kaislikossa.fi/jaksot/punainen-katoaaPunainen viehe on kymmenessä metrissä harmaa: kirkaskin vesi imee punaisen valon ensimmäisenä. Ruskeassa humusjärvessä sininen katoaa ensin, ja valo loppuu jo muutamassa metrissä.https://kaislikossa.fi/jaksot/hauen-hampaathttps://kaislikossa.fi/jaksot/hauen-hampaatKolme syytä, miksi hauki ei päästä irti: isot torahampaat, hampaat jotka vaihtuvat usein uusiin, ja kitalaen saranalliset hampaat, jotka kääntyvät vain taaksepäin.https://kaislikossa.fi/jaksot/jokirapu-vs-taplarapuhttps://kaislikossa.fi/jaksot/jokirapu-vs-taplarapuKaksi rapua, yksi on vieraslaji: jokirapu on Suomen ainoa alkuperäinen rapu, täplärapu tuotiin Pohjois-Amerikasta. Näin ne erottaa toisistaan – ja siksi täplärapua ei saa siirtää toiseen vesistöön.https://kaislikossa.fi/jaksot/kala-ei-lakkaa-syomasta-talvellahttps://kaislikossa.fi/jaksot/kala-ei-lakkaa-syomasta-talvellaLakkaako kala syömästä talveksi? Ei. Kylmässä vedessä kalan aineenvaihdunta hidastuu, joten se syö vähemmän – mutta ahven syö jään allakin, ja pilkillä nostetaan vuosittain miljoonia kiloja ahventa.https://kaislikossa.fi/jaksot/lohen-kotiinpaluuhttps://kaislikossa.fi/jaksot/lohen-kotiinpaluuMiten lohi löytää kotijokeensa? Nuorena se painaa mieleensä kotijoen hajun ja seuraa sitä palatessaan. Tornionjoen lohet syövät eteläisellä Itämerellä noin 1 500 kilometrin päässä, ja avomerellä suunnassa auttaa luultavasti maan magneettikenttä.https://kaislikossa.fi/jaksot/ahvenen-raidathttps://kaislikossa.fi/jaksot/ahvenen-raidatRaidallinen kala on vaikea nähdä: ahvenen tummat pystyraidat rikkovat ääriviivan kaislikon varsien ja varjojen keskellä, ja tumma selkä ja vaalea vatsa sulautuvat taustaan ylhäältä ja alhaalta katsottuna.https://kaislikossa.fi/jaksot/kalan-ika-suomuistahttps://kaislikossa.fi/jaksot/kalan-ika-suomuistaTalvella kalan kasvu hidastuu, ja suomuun syntyy vuosirengas. Renkaista luetaan ikä ja kasvu, mutta vanhan, hitaasti kasvavan kuhan suomu voi jättää vuosia välistä. Silloin ikä luetaan sisäkorvan kuulokivestä.https://kaislikossa.fi/jaksot/painevammahttps://kaislikossa.fi/jaksot/painevammaKuha 15 metristä suoraan pintaan: suljetun uimarakon kaasu pyrkii laajenemaan noin 2,5-kertaiseksi, mahalaukku voi tulla suusta ja kala voi jäädä kellumaan. Vapautettava kuha kannattaa kalastaa matalammalta.https://kaislikossa.fi/jaksot/kuhan-heijastavat-silmathttps://kaislikossa.fi/jaksot/kuhan-heijastavat-silmatMiksi kuha syö juuri hämärässä? Sen näkösolujen takana on valoa heijastava kerros, joka päästää ohi menneen valon niiden läpi uudestaan – kuha näkee vähässä valossa ja sameassa vedessä, kun ahvenen näkö heikkenee.https://kaislikossa.fi/jaksot/miten-kala-loytaa-vieheen-pilkkopimeassahttps://kaislikossa.fi/jaksot/miten-kala-loytaa-vieheen-pilkkopimeassaMiten kala löytää vieheen pilkkopimeässä? Kylkiviivalla: kyljen aistinelimet tuntevat veden värähtelyt ja virtaukset – mutta vain läheltä.https://kaislikossa.fi/jaksot/miten-hauki-nakee-vedessahttps://kaislikossa.fi/jaksot/miten-hauki-nakee-vedessaMiten hauki näkee vedessä? Molemmilla silmillä vain kapean kaistan kuonon edestä – ja nopeimmat iskut kiihtyvät huippuvauhtiin nopeammin kuin silmä räpähtää.