Lohen kotiinpaluu

Kala auki

Miten lohi löytää kotijokeensa? Nuorena se painaa mieleensä kotijoen hajun ja seuraa sitä palatessaan. Tornionjoen lohet syövät eteläisellä Itämerellä noin 1 500 kilometrin päässä, ja avomerellä suunnassa auttaa luultavasti maan magneettikenttä.

Alkukesän lohet ovat usein yläjuoksun kaloja.

Faktat

• Nuoret lohet oppivat kotijokensa hajun ennen merivaellusta ja käyttävät tätä hajumuistia palatessaan (Dittman & Quinn 1996). Atlantin lohella herkkä vaihe osui vaelluspoikasvaiheeseen (Morin ym. 1989).
• Tornionjoen poikaset lähtevät mereen useimmiten kolmevuotiaina (Vähä ym. 2014; Miettinen ym. 2021). Ne syövät Itämeren pääaltaalla: merkityistä Tornionjoen smolteista 68 % saatiin takaisin sieltä (Ahvonen ym. 1991).
• Itämeren pääaltaalta Perämeren pohjukkaan on noin 1 500 km, ja ylimmille kutupaikoille on Tornion-Muonionjokea ja Lätäsenoa pitkin vielä yli 500 km (Vähä ym. 2013).
• Avomeren suunnistusta ei tunneta varmasti. Tyynenmeren punalohilla reitinvalinta seurasi maan magneettikentän hidasta muuttumista 56 vuoden aineistossa (Putman ym. 2013), ja Atlantin lohen poikaset suuntasivat laboratoriossa magneettikentän mukaan (Scanlan ym. 2018). Itämeren lohista vastaavaa tutkimusta ei löytynyt.
• Klassisessa kokeessa hopealohet pyydettiin kahdesta jokihaarasta, puolelta tukittiin hajukuopat ja kaikki siirrettiin haarautuman alapuolelle. Tukitsemattomat valitsivat selvästi useammin saman haaran kuin ennen (Wisby & Hasler 1954).
• Tornionjoen ylä- ja alajuoksun lohet eroavat perimältään, eli lohet palaavat joen sisälläkin omille alueilleen. Yläjuoksun lohet nousevat jokeen alkukesästä (Miettinen ym. 2021).

Lähteet

1. Dittman & Quinn 1996: Homing in Pacific salmon: mechanisms and ecological basis (J Exp Biol 199:83–91) tarkistettu 7.10.2026
2. Morin, Dodson & Doré 1989: Cardiac responses to a natural odorant as evidence of a sensitive period for olfactory imprinting in young Atlantic salmon, Salmo salar (Can J Fish Aquat Sci 46:122–130) tarkistettu 7.10.2026
3. Wisby & Hasler 1954: Effect of olfactory occlusion on migrating silver salmon (O. kisutch) (J Fish Res Board Can 11:472–478) tarkistettu 7.10.2026
4. Putman ym. 2013: Evidence for geomagnetic imprinting as a homing mechanism in Pacific salmon (Curr Biol 23:312–316) tarkistettu 7.10.2026
5. Scanlan, Putman, Pollock & Noakes 2018: Magnetic map in nonanadromous Atlantic salmon (PNAS 115:10995–10999) tarkistettu 7.10.2026
6. Vähä, Romakkaniemi, Ankkuriniemi, Pulkkinen, Keinänen, Lilja & Leminen 2013: Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoen vesistössä vuosina 2011 ja 2012 (RKTL, Riista- ja kalatalous – Tutkimuksia ja selvityksiä 2/2013), s. 12 tarkistettu 7.10.2026
7. Ahvonen, Pruuki & Janatuinen 1991: Report on taggings of the salmon stock in the River Tornionjoki, Finland (ICES C.M. 1991/M:23) tarkistettu 7.10.2026
8. Karlsson, Ikonen, Westerberg & Sturlaugsson 1996 (ICES C.M. 1996/M:9) tarkistettu 7.10.2026
9. Palm, Romakkaniemi, Dannewitz, Pakarinen, Veneranta, Vähä & Broman 2024: Tornionjoen lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannat – yhteinen ruotsalais-suomalainen biologinen selvitys (SLU/Luke, suomennos 6.3.2024), s. 9 tarkistettu 7.10.2026
10. Vähä, Romakkaniemi, Pulkkinen, Ankkuriniemi, Keinänen, Lilja & Leminen 2014: Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoen vesistössä vuonna 2013 (RKTL, Riista- ja kalatalous – Tutkimuksia ja selvityksiä 2/2014) tarkistettu 7.10.2026
11. Miettinen, Palm, Dannewitz, Lind, Primmer, Romakkaniemi, Östergren & Pritchard 2021: A large wild salmon stock shows genetic and life history differentiation within, but not between, rivers (Conserv Genet 22:35–51) tarkistettu 7.10.2026

Kartta on yksinkertaistettu, lohi ei ole mittakaavassa. Sierainkoe tehtiin hopealohilla.

Yleistä tietoa. Luvat ja säännöt vaihtelevat alueittain: tarkista ne aina ennen kalastusta. Kertojan ääni on tekoälyn tuottama. Lue, miten faktat tarkistetaan ja korjataan.

Lähteet tarkistettu viimeksi 7.10.2026.