Jokirapu vs täplärapu
Kaksi rapua, yksi on vieraslaji: jokirapu on Suomen ainoa alkuperäinen rapu, täplärapu tuotiin Pohjois-Amerikasta. Näin ne erottaa toisistaan – ja siksi täplärapua ei saa siirtää toiseen vesistöön.
Laikku viittaa täplärapuun, kyljen nystyt jokirapuun.
Faktat
- Jokirapu on Suomen ainoa alkuperäinen rapulaji. Lajien uhanalaisuusarvioinnissa 2019 se luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi (EN); uhkana ovat ennen kaikkea vieraslajit.
- Jokirapu kasvaa yleensä 12–15-senttiseksi ja voi elää noin 20-vuotiaaksi (SYKE). Myös täplärapu voi elää jopa 20-vuotiaaksi, joten ikä ei erota lajeja.
- Täplärapu tuotiin Pohjois-Amerikasta Suomeen ensimmäisen kerran vuonna 1967. Se on haitallinen vieraslaji koko EU:ssa (täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1141, voimassa 3.8.2016 alkaen).
- Täpläravun saksen hangassa (nivelessä) on yleensä vaalea, usein sinertävä tai turkoosi laikku, mutta se voi olla huomaamaton tai puuttua. Täpläravun kuori on sileä, jokiravun karhea ja nystermien peittämä. Varmin tuntomerkki on jokiravun kummallakin kyljellä kaulauurteen takana oleva rivi teräviä nystermiä.
- Täplärapu kantaa rapuruttoa kuoressaan mutta ei välttämättä sairastu itse; jokiravulle tauti on kohtalokas (Ruokavirasto).
- Täplärapuja ei saa siirtää vesistöstä toiseen eikä edes saman vesistön toiseen osaan, ja niiden istuttaminen on kokonaan kiellettyä (kansallinen rapustrategia 2023–2032). Pyydettyjä rapuja saa säilyttää sumpussa vain siinä vesistön osassa, josta ne on pyydetty (kalastuslaki 51 §).
Lähteet
- Suomen ympäristökeskus (SYKE): Jokirapu (Astacus astacus), lajikuvaus (päivitetty 22.7.2026) · Suomen ympäristökeskus tarkistettu 7.10.2026
- Laji.fi: jokirapu, uhanalaisuusluokka 2019 (Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019) · Suomen Lajitietokeskus tarkistettu 7.10.2026
- Vieraslajit.fi: täplärapu (Pacifastacus leniusculus) · Suomen Lajitietokeskus / vieraslajit.fi tarkistettu 7.10.2026
- Maa- ja metsätalousministeriö: Kansallinen rapustrategia 2023–2032 (MMM:n julkaisuja 2023:20) · Maa- ja metsätalousministeriö tarkistettu 7.10.2026
- Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1141: unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luettelo · Euroopan komissio tarkistettu 7.10.2026
- Ruokavirasto: Rapurutto · Ruokavirasto tarkistettu 7.10.2026
- Kalastuslaki 379/2015, 51 § (rapujen säilyttäminen ja pyydysten käsittely) · Finlex tarkistettu 7.10.2026
Rapuruton itiöt on piirretty valtavasti suurennettuina. Täpläravulta laikku voi myös puuttua.
Yleistä tietoa. Luvat ja säännöt vaihtelevat alueittain: tarkista ne aina ennen kalastusta. Kertojan ääni on tekoälyn tuottama. Lue, miten faktat tarkistetaan ja korjataan.
Käsikirjoitus
Kaksi rapua, yksi on vieraslaji. Vasemmalla jokirapu, Suomen ainoa alkuperäinen rapulaji. Se on erittäin uhanalainen. Se kasvaa yleensä 12–15 cm:n mittaiseksi. Oikealla täplärapu, tuotu Pohjois-Amerikasta. Sen tuntee yleensä vaaleasta laikusta saksen nivelessä. Jokiravun kuori on karhea, eikä laikkua ole. Varmin merkki: jokiravun kyljissä on rivi teräviä nystyjä. Täplärapu kantaa rapuruttoa, joka on jokiravulle kohtalokas. Siksi täplärapua ei saa siirtää toiseen vesistöön. Laikku viittaa täplärapuun, kyljen nystyt jokirapuun. Seuraa, niin näet veden alle.
Lähteet tarkistettu viimeksi 7.10.2026.