Ääni vedessä

Viehe auki

Kesäisessä järvessä ääni kulkee noin 1 480 metriä sekunnissa, yli neljä kertaa nopeammin kuin ilmassa. Ilmasta veteen pääsee vain noin promille äänen energiasta, mutta kolahdus veneessä menee suoraan veteen. Kala kuulee kuulokivillään, ja särkikaloilla uimarakko on kytketty korvaan.

Veneessä kannattaa välttää kolistelua.

Faktat

• Ääni kulkee puhtaassa vedessä 0-asteisena noin 1 402 ja 20-asteisena noin 1 482 metriä sekunnissa, eli kesäisessä järvessä noin 1 480 m/s (NPL; Bilaniuk & Wong 1993).
• Ilmassa ääni kulkee 0 °C:ssa 331 m/s ja 20 °C:ssa noin 343 m/s (Wong 1986; 20 °C laskettu). Vedessä ääni on siis 4,2–4,3 kertaa nopeampi.
• Ilman ja veden rajan läpi pääsee vain noin 0,1 % äänen energiasta (Bok ym. 2018), ja vinosti yli noin 13 asteen kulmassa saapuva ääni heijastuu pinnasta lähes kokonaan (Godin 2006). Veneen pohjaan osuva kolahdus ei kulje tämän rajan läpi, koska runko on jo vedessä.
• Kala kuulee sisäkorvallaan. Kalan keho on veden tiheyttä, joten ääni liikuttaa sitä veden mukana, mutta paljon tiheämmät kuulokivet (otoliitit) liikkuvat eri tahdissa ja taivuttavat aistinsolujen karvoja (Popper & Hawkins 2019).
• Särkikaloilla pienet Weberin luut yhdistävät uimarakon sisäkorvaan. Kun kultakalalta poistettiin yksi näistä luista molemmilta puolilta, sen kuulo heikkeni 7–33 desibeliä taajuudesta riippuen (Ladich & Wysocki 2003). Särki ja karppi kuulevat paljon herkemmin kuin ahven (Amoser ym. 2004); kokeessa karppi kuuli vielä 4 000 hertsin ääniä, ahven kuuli parhaiten 100–300 hertsiä (Amoser & Ladich 2005).
• Veneily voi häiritä kaloja: kokeessa laivamelu nosti karpin, törön ja ahvenen stressihormonia (Wysocki ym. 2006), ja järvellä särjet uivat nopeammin veneilyn aikana (Jacobsen ym. 2014). Kolahduksia veneessä ei ole tutkittu erikseen: neuvo kolistelun välttämiseen perustuu fysiikkaan ja kalojen kuuloon.

Lähteet

1. Speed of sound in pure water (NPL Technical Guides; Bilaniuk & Wong 1993, Del Grosso & Mader 1972) · National Physical Laboratory (UK) tarkistettu 7.10.2026
2. Wong 1986: Speed of sound in standard air (Journal of the Acoustical Society of America 79:1359–1366) · Acoustical Society of America tarkistettu 7.10.2026
3. Bok, Park, Choi, Han, Wright & Lee 2018: Metasurface for Water-to-Air Sound Transmission (Physical Review Letters 120:044302) · American Physical Society tarkistettu 7.10.2026
4. Godin 2006: Anomalous transparency of water-air interface for low-frequency sound (Physical Review Letters 97:164301) · American Physical Society tarkistettu 7.10.2026
5. Popper & Hawkins 2019: An overview of fish bioacoustics and the impacts of anthropogenic sounds on fishes (Journal of Fish Biology 94:692–713) · Fisheries Society of the British Isles / Wiley (avoin, PMC6849755) tarkistettu 7.10.2026
6. Ladich & Wysocki 2003: How does tripus extirpation affect auditory sensitivity in goldfish? (Hearing Research 182:119–129) · Elsevier tarkistettu 7.10.2026
7. Amoser, Wysocki & Ladich 2004: Noise emission during the first powerboat race in an Alpine lake and potential impact on fish communities (Journal of the Acoustical Society of America 116:3789–3797) · Acoustical Society of America tarkistettu 7.10.2026
8. Amoser & Ladich 2005: Are hearing sensitivities of freshwater fish adapted to the ambient noise in their habitats? (Journal of Experimental Biology 208:3533–3542) · The Company of Biologists tarkistettu 7.10.2026
9. Ladich & Fay 2013: Auditory evoked potential audiometry in fish (Reviews in Fish Biology and Fisheries 23:317–364) · Springer (avoin, PMC4560088) tarkistettu 7.10.2026
10. Wysocki, Dittami & Ladich 2006: Ship noise and cortisol secretion in European freshwater fishes (Biological Conservation 128:501–508) · Elsevier tarkistettu 7.10.2026
11. Jacobsen, Baktoft, Jepsen, Aarestrup, Berg & Skov 2014: Effect of boat noise and angling on lake fish behaviour (Journal of Fish Biology 84:1768–1780) · Fisheries Society of the British Isles / Wiley tarkistettu 7.10.2026

Äänen kulku on piirretty hidastettuna, eivätkä piirrokset ole mittakaavassa.

Yleistä tietoa. Luvat ja säännöt vaihtelevat alueittain: tarkista ne aina ennen kalastusta. Kertojan ääni on tekoälyn tuottama. Lue, miten faktat tarkistetaan ja korjataan.

Lähteet tarkistettu viimeksi 7.10.2026.